perjantai 18. joulukuuta 2009

Riyadh ... Gallery

Torstaina, kuten luvatuksi tuli ... hankkiuduin sitten Riyadh Gallery ostarille "ostoksille". Puuh!! En suosittele kenellekään, missään, koskaan. Siis ostoshysteriaa. Eiköhän vietetä tämä joulu ihan vaan rakkaiden ystävien parissa ja lahjoitetaan toisillemme AIKAA.

Päivä alkoi kuntosalilla hikoille ja porealtaan lämmössä rentoutuen. Ei hassumpaa ajankulua viikonloppuun.
Salilta palaillessa poikkesin jäähdyttelemään hotellin puutarhaan. Kuinka ollakaan puutarhan tee-baari oli auki.



Siinä sitä sitten nautittiin vihreää teetä brittityyliin.... samalla sovittiin Eddyn kanssa, että ostoksille kannatta lähteä vasta viimeisen rukoushetken päätyttyä klo 7 pm. Tällä elämä tuntuu alkavan vasta viimeisen rukoushetken päätyttyä yleensäkin.

Kaiken laisissa ostosparatiiseissa sitä on tullut elämän aikana ahdistutuksi, mutta tämä Gallery oli kyllä ihan yli veto!



Muistkaa, että täällä ei ole joulua! Meno oli silti kuin Stokkan jouluruuhkassa, huhu. Edustettuina olivat mm. Sand, H&M ja Lindex! Mitään "alkuperäistä" ei kylläkään löytynyt. Vaikka tuskin sitä tunnistaisinkaan vaikka kävelisin päin. Kahden tunnin uuvuttavan tarpomisen jälkeen, olisi bisse ollut paikallaan, päätin luovuttaa. En oikein osaa tätä kuluttamisen juhlaa, menee aina suoraa laskuhumalan puolelle; sorry vaan kotiväki!

Paluumatkalla sitten nautin Riadin maisemista, joista tässä kuvatoimittajamme otoksia iloksenne.





















Kiinnittäkää huomiota ilman laatuun ja autojen määrään.




Tässä vielä se perunankuorija "liekeissä". Näin tunnelmiin ja näkymiin päättyy raportti tältä vuodelta. Palataan asiaan vuonna 2010.Muistakaa sijoittaa aikaan se on kaikkein arvokkainta.

torstai 17. joulukuuta 2009

Kamelinkaravainen pikkujoulu

Minulla on ilo ja kunnia kertoa, että blogi on saanut kuvatoimittajan! Tässä ensimmäinen kuvaraportti aavikolta.

"Naimme kameleita ja paijasimme niita"





Illan hämärtyessä:



Paikkalle saapui kaukaisia vieraita:

 

Riippuen tietysti siitä mistä asiaa katsoo...




Hyvää ja onnellista joulun odotusta kaikille! Muistakaa olla kilttejä tosillenne.

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Itsenäisyyspäivästä vielä... ja vähän muutakin

Tiedoksi kaikkein tirkistelyn haluisimmille! Itsenäisyyspäivän postia on nyt päivitetty osallistujilta kerjätyllä ja julkaisuluvan saaneilla kuvilla. Tirkistelkää täällä!

Täällä vietetään taas keskiviikkoillan huumaa! Ostin Carrefourista chili huurrettuja cashew pähkinöitä, halal chorizoa ja guava mehua (mikä anti-kliimaksi!). Nami nami. Näillä eväillä sitten pitäisi jaksaa huominen retki ostoshuumaan. Kohteena on lähiostarin lisäksi Riyadh Gallery.   Siellä on siis tuotu puro ja lampi ostariin sisälle... hmmmm? Katsokaa vaikka kuvia!
Loppupeleissä sielläkin saanee Visan vinkumaan... (kuin MTV3:n metrologien pikkujouluissa konsanaan...)  ja joulutunnelman näin nousuun, tietty. Siinäpä sitä onki vapaapäivälle ohjelmaa kerrakseen, varmasti rankempaa kuin punttisalilla hikoileminen konsanaan. Eikä päivän päätteeksi ole odotettavissa muuta palkintoa kuin guava mehua ja kahvi!

Ajatukset kääntyy pikkuhiljaa väkisinkin kohti Suomea, sillä näyttäisikin olevan ForecastFoxin mukaan varsin talvista ja siis jouluista. Ei muuta kun laittakaahan glögikattilat kuumiimaan ja nauttikaa toisistanne!

Maanantaina nähdään.

tiistai 15. joulukuuta 2009

Kiitos BA cabin crew!

Tämä päivä se sitten vierähtikin matkatoimistobisneksen merkeissä. Hotellin aamu-uutisissa kerrottiin nimittäin BA:n lentotyöläisten päättäneen mennä lakkoon 22.12. - 2.1. mikä oli sikäli kiusallista, että mun joulupukin reen piti lentää täältä 23.12.
Heti toimistolle päästyäni sitten osallistuin BA:n sinänsä loistavan verkkopalvelun stressitestaamiseen (kuinkakohan monen miljoonan kohtalontoverin kanssa). Kahdesti pääsin jo ihan kalkkiviivoille lennon päivittämisessä, vain Confirmation puuttui.... ja plam! Ruudulle ilmestyi syvästi pahoitteleva: Error, try again. Kolmannella yrittämällä homma tyssäsi heti alkuunsa.

Ei muuta kuin perinteisempiä kommunikaatiomenetelmiä käyttelemään: tuut tuut tuut tuut tuut tuut - varattuja olivat puhelinlinjatkin. Kunnes keksin soittaa BA:n Suomen toimistoon -ja toisella yrittämällä (5 min jonottamisen jälkeen) "British Airways how can I help you?" YES!!
Puhelun päätteeksi mulla olikin sitten liput 20.12. lennoille kotiin. Eli joudun lähtemään 3 päivää etuajassa, HARMI.

Kun sitten vauhtiin päästiin, niin samalla vauhdilla organisoimaan lentoja tänne takaisin. Suunnitelman oli lentää tänne 1.1.2010, mikä tarkoitti, että BA olisi poissa pelistä (ja sitä kautta myös Finnair). Vaihtoehtoja kuitenkin löytyy ja nyt sitten aukeaa tilaisuus ihmetellä Ankaran lentokenttää uudenvuodenpäivänä, oikein useamman tunnin ajan! Paluu paikalliseen arkeen 2.1. aamuyöstä.

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Arkea Arabiassa

Kahden päivän ja tunnin aikaerosta aiheutuva jet lag tuntuu olevan todella vaikeasti voitettavissa. Siitä tunnista kyllä toipuu helposti, mutta ne kaksi päivää!! Vieläkin on ihan romuna lauantai ja sunnuntai työpäivien jälkeen. Elimistö ei kertakaikkiaan voi ymmärtää, että pitäisi keskittyä TYÖNTEKOON!
Kumma kyllä samanlaista ongelmaa ei ole aiheutunut torstai - perjantai vapaasta? Tietääkö kukaan maata, jossa nämä viikonloput on yhdistetty? (Intia??)
Työmatkoilla Eddyn vieressä istuessa on ehtinyt syväanalysoimaan tätä paikallista liikennekulttuuria tarkemmin. Lähtökohtaisesti voisi oikeastaan väittää, että olosuhteet huomioon ottaen liikenne toimii hyvin. Ajatelkaapa, jos kaikki suomalaiset sullottaisiin Uudellemaalle ja kaikki julkinen liikenne lopetettaisiin, kauanko luulette työmatkanne kestävän? (Niin ja sitten tietysti kielletään naisilta autoilu!)
Täällä homma tosiaankin toimii niin, että kaikki ajaa samoja 4 - 6 kaistaisia valtaväyliä ... samaan suuntaan. Kun liikenne alkaa tökkiä, kaistojen väleihin muodostuu linjoja jotka vetävät ja varsinainen "ohituskaista" on tien oikeassa laidassa - pientareella. Myös liittymät näille valtaväylille on "tehokkaassa" käytössä. Periaatteessa liittymään pitäisi mahtua auto kerallaan jonossa. Tämä ei estä jonomuodostelmia näihin liittymiin, joissa on 3 - 6 autoa rinnakkain, poliisi taas on varmistamassa, että liittymästä menee vain auto kerrallaan; pysäköimällä poliisiauton niin, että siitä mahtuu ohi vain yksi auto. Ajatuksena täytyy olla, että näin varmistetaan, ettei valtaväylä tukkiudu täysin liittymästä syöksyvillä autoilla.
Liikennevalokäyttäytyminen antaa hyvä käsityksen kanssa-autoilijoiden kärsivällisyydestä. Heti, kun vihreävalo on syttynyt jonossa 4:stä rivitä taaksepäin alkaa torvet soida, koska kaikki eivät liiku välittömästi valon vaihduttua. Sama kärsivällisyys leimaa kyllä toimintaa tällä muutenkin, odottaa voi juu, mutta korkeintaan 5 sekuntia.
Työt on töitä -täälläkin; kanttiin ruoka hyvää, tosin kaikkien ikuinen ihmettelyn aihe tuntuu olevan annoksen hinnoitteluperusteet. Ei ole vielä kenellekään auennut... sama annos eri lautasella maksaa eri summan?! No ei se kyllä kallista ole, 3 - 4 €: alkukeitto, salaatti ja lämminruoka. Mun lautaselle ne aina ystävällisesti kasaa sellaisen keon riisiä, että ähkyä riittää pitkälle iltaan.

torstai 10. joulukuuta 2009

Riyadh Road Runner

Tänään oli sitten ohjelmassa ulkoilmajuoksentelua. Mikä oli todella paljon miellyttävämpää kuin juosta kilpaa lukuhihnana kanssa. Eddy tuli hakemaan hotellilta klo 14:00 (tähän ympäriinsä kuskaamiseen voisi melkein tottua...) ja lähdimme matkalle kohti Salwa compundia. Se on noin 30 km Riadista. Siis käytännössä aavikolla! Matkalla sitten ajoimme myös kamelimarkkinoiden ohi, hii nyt voi sitten rastia todo listalta "näe kameleita", nähty on.

Salwa vaikuttaa ulkoapäin lähinnä vankilalta, ajatuksena tosin taitaa olla pitää asiattomat ulkopuolella. Turvatarkastus on TIUKKA, (kukaan ei sentään kiskonut kumihanskaa käteen...) mutta muuten kyllä kaikki syynättiin tosi tarkkaan.

Sää suosi tapahtumaa. Paikalla oli noin 50 innokasta miestä ja naista: ranskasta, englannista, saksasta, USAsta ja RUOTSISTA. Kun kaikki oli saatu kasaan ja rekisteröityminen hoidetuksi ryhmittäydyttiin lähtöviivan taakse, reitti oli 2,5 km lenkki, joka siis kierrettäisiin 4:sti.  Ja niin sitä mentiin, kummallista se vaan on kun numero pannaan paidan rintamuksiin niin johan tulee hoppu! Aloitin aivan liian kovaa: ensimmäinen kierros happea haukkoen 12min pintaan.Jalat kyllä toimivat oikein hyvin, mutta henki ei oikein ottanut kulkeakseen. Tavoitteena oli tunnin alitus. Puoleen väliin tultiin sitten 26:minuutissa, joka lupaili tavoitteen täyttymistä. Pakottamista juokseminen kyllä oli, mutta ilmeisesti rytmi pysyi hyvän sillä viimeiselle kierrokselle lähdettiin 38 min kohdalla, kun nopeimmat pyyhälsivät maaliin! Viimeisellä kierroksellakin juoksu pysyi hyvin kasassa, akillesjänne vähän vihloi vasemmassa jalassa, ei sen kummempaa tuskaa. Malliviiva ylittyi 51 minuutissa, joka oli odotuksia paremmin! Gymin hinalla, en ole pystynyt vielä tuntia rikkomaan, joten tyytyväinen voi, olla.

Nyt olen sitten virallisesti Riyadh Road Runner (RRR)! Saisikohan sen käyntikorttiin?

Juoksun jälkeen tuli juttua Rutosalaisten kanssa, ja täällä on myös kuulemma Nordic Club! Yhteysteitojen vaihto ja kutsua clubirientoihin odottelmaan!

maanantai 7. joulukuuta 2009

Itsenäisyyspäivän huumaa

Itsenäisyyspäivä Riadissa. Hmm... olosuhteet eivät välttämättä vastaa sitä mihin ollaan totuttu: Linnan juhlat TV:stä, pimeää, kylmää, märkää ja joka ikkunalla kaksi kynttilää. Täällä sen sijaan sunnuntai on työpäivä, eikä enää ole edes märkää, eikä kylmää, eikä kyllä kynttilöitäkään. Suomivaloa tänne sen sijaa tuo Suomen Saudi-Arabian lähetystön itsenäisyyspäivän vastaanotto. Sinne kutsutaan kaikki ne suomalaiset, jotka ovat ilmoittaneet oleskelevansa täällä -joka on siis suositeltava turvallisuus käytäntö. Niinpä minunkin sähköpostissa oli kutsu tilaisuuteen:



Tähän tilaisuuteen nyt on tietysti pakko tarttua, niinpä työpäivän jälkeen nopea suihku, nenän puuterointi ja 1. päälle. Ja kylläpäs sitä oltiinkin komeita!



(ihan näyttää joltain 28v. Kluunilta , vai mitä?).

Eddyn turvallisella kyydillä paikanpäälle, ja siellähän sitä oli porukkaa ihan jonoksi asti! Tuli jopa mieleen lukuista baarijonot joissa sitä on seisoskeltu elämän aikana, sen verran innostunutta oli tunnelma jo lähetystön ulkopuolella. Ovet aukesivat täsmällisesti kusulla sisään ja kättelyjonoon! Niin sitä sitten toivoteliin hyvät IP:t hra ja rva Matti Isoarolle henkilökuntineen.



Sitten (tietysti!) seuraavaksi jo seistiinkin baarijonossa, G&T käteen ja johan alkoi juhlatunnelma kohota!

 
Vieraat olivat melkoisen kansainvälistä porukkaa, mutta yllättävän suuri suomalaissiirtokunta täällä nyt sitten kuitenkin on! Ruoka oli mitä maistuvinta, graavilohi cocktailpaloja alkuun ja jättikatkarapuvartaita riisipedillä; jälkkäriksi suklaakakkua.


 

Ruokailun edetessä päädyin sitten viehättävään naisseuraan, kuinkas muutenkaan....



Kävi ilmi, että suomalainen terveydenhuoltoammattitaito on korkeassa kurssissa täällä, King Khalid sairaalassa työskentelee joukko suomalaisia sairaanhoitajia. Kunnioitukseni heille, en edes osaa kuvitella niitä kaikkia arkielämän haasteita, joita naisena täällä ollessaan saa kohdata. Metodi on kuulemma tämä: otetaan mukaan kaksi ämpäriä. Toiseen kerätään kaikki p...aska jota päälle tulee ja toiseen taalat joita täällä tienaa. Kotiinlähdön aika koittaa kun jompikumpi äpäreistä vuotaa yli. Joillaikin on menossa 4. vuosi ilman ylivuotoja. Olipa paikalla Saudi - Suomalainen kihlaparikin, onnitteluni ja onnentoivotukset heille!

Mukavaa oli tavata suomalaisia ja kuulla kokemuksia ja hotellin punttisalille vaihtoehtoisia viikonlopun viettomahdollisuuksia. -Eikä sitä välttämättä ihan pian vietä "virallisia" itsenäisyyspäiväjuhlia.




Kävipä mielessä pieni haikeuden häiväkin, kun isolla videoruudulla esitettiin Suomikuvia mm. kesäisestä Suokista. Suomi ON hyvä maa, kun matkustaa tarpeeksi kauas sen toteamaan. -Suositellen lämpimästi!

lauantai 5. joulukuuta 2009

Töissä taas konttorilla

Työviikon ensimmäinen päivä taas takana! Niin se aika vaan rientää. Viikko alkoikin sikäli mukavissa merkeissä, että nyt on se kanttiin auki ja lopultakin pääsi maistelemaan Arabian keittiön herkkuja!

Ja kyllä ne hyviltä maistuikin, tosin melko tuttua tavaraa, muistutti etäisesti Kreikan herkkuja:
Lammasta, riisiä, humnusta ja persilja, vakosipuli, tomaatti hakkelusta. Käytetyt mausteet toivat enemmän mieleen jouluiset maut, mutta siis kertakaikkiaan nami nami!

Sikäli hassua, että sää täällä on jatkunut sateisena, jotain mitä EN osannut odottaa. Kolmena aamuna putkeen on satanut vettä niin reilusti, että on muodostunut lätäköitä. Se on kuulemma jotain melko tavatonta täällä, onkohan se mun syytä? No lounaan jälkeen kyllä sitten paistoi oikein mukavasti: +28 astetta ja silleen.

Huomenna sitten raportoin itsenäisyyspäivän vastaanotolta. Siihen asti: hyvää itsenäisyyspäivän odotusta.

perjantai 4. joulukuuta 2009

Uskon asiaa

Maassa jossa uskonto on arjessa vahvasti läsnä tulee väistämättä miettineeksi uskonnon merkitystä omassa ja elämässä yleensä. Ensimmäinen uskonnollinen kriisini  tuli jo viisumihakemusta täyttäessä. Hakemuksessa nimittäin on kohta jossa kysytään hakijan uskonto.
Toisaalta kaikissa viisuminhakemisohjeissa kerrotaan ainoan oikean vastauksen olevan kristitty toisaalta en kuuluu kirkkoon, mutta voinko väittää olevani kristitty? Mitä yleensäkin tarkoittaa "kristitty", tarkoittaako se elämistä ns. kristittyjen arvojen mukaisesti: 10 käskyä jne vai mitä? Mielestäni elän niiden toista ihmistä kunnioittavien oppien mukaisesti joita voisi kristityiksikin arvoiksi sanoa, enkä kiistä mahdollisuutta suuremman voiman olemassaolosta -näillä kriteereillä voin siis sanoa olevani kristitty.Tosin näiden väljien kriteerien mukaan uskontoni voisi periaatteessa määritellä moneksi muuksikin...
Täällä olla Muslimi tarkoittaa jokapäiväistä hartauden harjoittamista, tässä esim. tämän päivän rukousajat:
Fajir 5:00
Auringon nousu: 6:22
Dhuhr: 11:44
Asr: 14:44
Maghrib: 17:05
Isha: 18:35
Tämä tarkoittaa sitä, että mm. kauppojen aukioloajat noudattavat tätä aikataulua, niin että em. aikojen jälkeen kaikki on ½tuntia kiinni. Melko konkreettista uskonnollisuutta siis.

Uskonnot ovat oivallinen vallankäytön väline. Toisaalta ne tuovat lohtua epätoivoisille massoille, jotka joutuvat raatamaan joskus epäinhimillisissäkin oloissa vailla toivoa paremmasta tällä maan päällä. Lohtua uskonto suo myös levottomilli mielille, jotka etsivät merkitystä tai sisältöä elämäänsä tarjoamalla valmiiksi suunnitellun polun valoon ja  autuuteen.
Vallankäyttäjille uskonto taas tarjoaa loistavan instrumentin säätää mitä uskomattomimpia lakeja "Herran nimeen", käydä sotia ja harjoittaa julmuutta "vääräuskoisia" vastaan. Toisinajattelijatkin on helppo leimata vääräoppisiksi.  Myös eriarvoisuus on seurausta suuremmasta suunnitelmasta, jota me pienet ihmiset emme ymmärrä, joka joka tapauksessa korjaantuu viimeisellä tuomiolla, kunhan nöyrästi teemme oman osuutemme.

Kysymys kuuluu missä on se ihmisyyden kunnioitus ja tasa-arvoisuus, jotka kuitenkin löytyvät valtauskontojen ytimestä? Inhimillinen ahneus on kaiketi ihmisessä yhtä syvässä, kuin pyrkimys parempaan on helposti hyväksyttävä tavoite.

Rauhaa ystävät rauhaa.
 

keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Perjantai-illan huumaa

Toinen työviikko päättyi juuri jokunen tunti sitten! Edessä on "vauhdikas" viikonloppu. Pientä toivoa havaittavissa sulkapalloilu rintamalla. Riadista on löytynyt kaksi jenkkiä, joita laji myös kiinnostaa. Nyt sitten mietityttää miten näihin innokkaisiin "pelikaverihin" pitäisi suhtautua.  Omille lapsillehan sitä neuvoo aina suhtautumaan tietyllä varauksella nettituttuihin. Onpa mielessä käynyt myös epäilys siitä, että "sulkapallo" on joku koodi, joka tarkoittaakin jotain ihan muuta -vainoharhaista.

Töissä menee omasta mielestä hyvin. Ensimmäinen työn tulos on saamassa muotonsa ja mikä parasta, kun nämä asiat saadaan kerran kohdalleen on tässä uudelleenkäytettävää materiaalia. Aikataulukin näyttäisi pitävän, pientä viimeistelyä dokkari vielä vaatii ja siihen on aikaa jouluun. Lauantaina selviää mitä mieltä täällä korporaation kollegat sisällöstä ovat.

Tänään päivällisellä ostarilla huomasin ensimmäistä kertaa, että erilaisiin kaapuihin pukeutuneet hahmot eivät oikeastaan enää mitenkään kiinnittäneet huomiota. Abaya, siis se naisten pitämä ninja asu, on aika tasa-arvoinen ja helppo ratkaisu naisten pukeutumiseen. Tasa-arvoinen siis naisten kesken. Ja huntu taas vapauttaa miettimästä miltä hiukset näyttää. Miehien käyttämä thobe kelpaisi kesällä, ainakin mulle! Ilmeisesti miesten käyttämät eriväriset kaavut ja "huivit" kertovat jotain kantajastaan ja hänen asemastaan, en vaan tiedä mitä.
Kaapujen allahan taas voi pitää mitä kantaja parhaaksi näkee ja mitä katsojan mieleikuvitus vaan pystyy kuvittelemaan! Huh, odottakaapa vaan kun vielä pariviikkoa on vierähtänyt tässä luostarissa.

Hotellilla olen ihmetellyt arabi "karavaaneja": edellä kulkee ukko ja perässä tulee noin kolme naista ja liuta lapsia, kunnes mieleen muistui täällä vallitseva moniavioisuus. Eli siinä kulkee normaali arabi perhe: isä, kaksi vaimoa, heidän lapsensa ja lastenhoitaja!
Välillä on kyllä käynyt mielessä, että millä oikeudella me länsimaiset ihmiset kritisoidaan muita tapoja elää? Onko oma kristillinen mallimme todellakin niin hieno, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen että se asettaa meidät asemaan josta on hyvä ja oikein tuomita väärineläjät?  Miettikääpä sitä!

FOX Sportilta alkaa Kings - Ducks, joten maallisten riemujen pariin jännäämään mite Teemu ja Koivu klaaraa. Niin, että kyllä täällä on ihan kelpo TV tarjonta!

tiistai 1. joulukuuta 2009

Taas yksi päivä ... Saudi-Arabiassa

Eilen sitten pääsin lopultakin kuntosalille. 10 km lentävällä matolla, hiki tuli ja rasva suli.
Päivien kuvailemisessa ei enää juurikaan ole mitään uutta, joten katselkaa mieluummin vaikka kynsienne kasvamista.(Kun se lumi suli ja maali kuivu jo.)

Täällä on huomenna taas perjantai ja toinen työviikko tulee näin päätökseensä. Tämän viikon aikana on nyt muodostunut jonkinlainen käsitys siitä mitä ollaan tekemässä. Aika hienoja juttuja, saa nähdä miten onnistutaan. Vertailun vuoksi voisi sanoa, että siellä Suomessa on pyörinyt ValtIT niminen hanke useamman vuoden ja täällä ajatuksena on saada sama kasaan puolessa vuodessa.

Taina kun aina haluaa reissuilla ottaa kukka ja kasvikuvia, niin seuraavat otokset on osoitettu Tainalle, hän kertokoon mitä kuvissa on, minä en tiedä.

Tässä kukka:

 

joka kasvaa palmun juurella ostarin edustalla. Tässä taas samaisen ostarin sisäänajoa koristavia kasveja:

Vihreetä on jne. Nokiaa on kiittäminen kuvien huonosta laadusta, niin se vaan on että kamerat ja kännykät tulee pitää erillään.

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Ensimmäinen viikko takan ja 10. blogi posti

Nyt on syytä juhlaan ja hemmotella niitä sinnikkäitä, jotka vieläkin jatkavat kirjoitteluni seuraamista. Tässä tulee jokunen kuva, jotka otin hotellin parvekkeelltani.

Kuvassa taustalla häämöttää se pystyyn nostettu perunankuorija (Kingdom Tower), josta mainitsin jokunen päivä sitten. Pytingillä on siis korkeutta +900m! Muuten maisema on melko tyypillistä Riad esikaupunkia. Maisemaa piikittävät moskeijat, joista säännölliset rukouskutsut muistuttavat muslimi veljiämme rukoushetkistä.
Edustalla näkyy Granada mall:in parkkipaikkaa, se on siis se lähiostari, jolla käyn Eidin aikana nauttimassa jokapäiväisen ravintoni.





Tässä taas tyypillistä virastotalo-
arkkitehtuuri. Huomaa myös edustalla beduiini teltta! Ei vaiteskaan...
Tätä pytinkiä ei löydy mun kartoista, joten teidän arvaukset on ihan yhtä hyviä kun munkin. Niin ja Rio: talo ei ole vinossa vaan kuvaaja oli, tältä se näyttää kun pitelee kameraa käsissä miten sattuu.




Sitten vielä kahvitauolta lystikkäitä hetkiä Nokia Mapsin parista... Löysin itsen lopultakin kartalta! Olen tässä:

 

Muutakin lystiä tästä sovelluksesta irtosi. My places: 4316 km, Koti.

Sitten ensimmäinen oppitunti Arabian Englanti - Suomea:
"Tomorrow" = Ei tänään.
Punttisali ei ole edelleenkään auki. No road runnerilla on 10 km juoksu 10.12. täytyy yrittää junailla itsensä kyytiin. Kyyti onkin se avainsana, mistä ja miten. Tästä lisää jatkossa.

Myös sulkapallokoukkua on käyty nykimässä: kaveri Jeddahista haluaisi kiihkeästi päästä pelaamaan, on vaan vähän liian pitkä pelimatka sinne. Sitten joku amerikkalaisrouva ilmoitti myös kiinnostuksensa... siis sulkapalloiluun!

Nauttikaa nyt tästä kuvallisesta annista verbaalisen sijaan.

lauantai 28. marraskuuta 2009

Viikon ensimmäinen työpäivä (pullossa)

Eid jatkuu ja hankaloittaa elämää melkoisesti. PAITSI tietysti työn tekemistä. Kaikki tarvittava on omalla kovalevyllä, siis tietokoneen. Tänään asioita loksahteli mukavasti paikoilleen myös omassa päässä. Esim. miten käyttää ADM:ää sen räätälöimiseen. Mikä on baseline ja mikä target. Nyt enää tarvii suoltaa se paperille. (Ja sitten vielä tehdä...).

Tänään onnistuin asioimaan ostarilla niin, että rukousaika oli alkamaisillaan kun olin marketin kassalla. Melkein tekisi mieli väittää, että alkaa oppia, mutta kyllä se oli ihan puhdasta tuuria. (Tähän rukousaika ongelmaan on muuten olemassa nykyaikainen ratkaisu -mobile sovellus kännyyn! Mulla on jo asennusohjelma valmiina, että kohta tässä ei enää ole sattumalla asiaa.) No se tuuri loppuikin sitten siihen, kun astuin marketista ulos: harmaat pilvet laahsutivat matalla ja raskaina. Ilmeisesti se Jeddahin sade, mistä Rio jo varoittelikin ei ole satanut tyhjiin matkalla tänne. Melkoista tuuria on sekin, että onnistuu osumaan Riadiin niin, että saman viikon aikana sataa kahdesti! Tällä kertaa jopa kastuin. No se oli kyllä melko kotoisaa, ihan kuin kesällä Suomessa, kun on oikein kuuma ja äkillinen ukkoskuuro ryöppyää lämpimänä taivaalta. -Mukava pomppia sateessa. No onneksi asun tällaisessa "laivahotellissa", että vedenpaisumuksen yllättäessä sitten varmaan kellutaan?

Eid siis sotkee tällä hetkellä kuntoilua tosi pahasti. Kaksi päivää olen nyt jonottanut punttikselle ja vastaus on ollut " Tomorrow sir, today Holiday" -ehkä huomenna... katsotaan taas huomenna.
Lisäksi ostarilla on kaikki kaupat kiinni, paitsi ruokatori. Mikä on sikäli harmillista, että nyt joudun talsimaan jatkuvasti ympäriinsä kanttihousuissa, joka on EPÄMUKAVAA. Kaipaa farkkuja! (kummallisia asioita sitä kaipaakin...)

Pidetään nyt tämä postaus lyhyenä niin Sippekin jaksaa lukea loppuu. Hei hei ja terkkuja!

perjantai 27. marraskuuta 2009

Hotelliin pullotettu

Sunnuntai päivän huumaa! Elämä täällä alkaa vähitellen hahmottua.

Expatit täällä asuvat compundeissa. Compund on aidattu, panssariaidattu, alue jossa ulkomaanelävät (siis expatit) yrittävät viettää normaalia elämäänsä. Aidoilla on kaksi funktiota: mahdollistaa länsimainen hapatus aidan sisällä ja suojella expateja al'quaidan mahdollisilta hyökkäyksiltä. Expatit kuitenkin pitävät maan enimmäkseen pyörimässä. Tähän on olemassa ihan looginen selityskin: öljy ziljoonat. Saudi Arabia on tienannut sellaiset määrät rahaa öljyllänsä, että massa on maksettu kansalaispalkkaa, joka mahdollistaa mukavan elämän (palvelija tai pari, talo, muutama auto ...) työtä tekemättä. Kyllähän tämä väistämättä johtaa tietynlaiseen laiskuuteen. Tämä on kyllä muuttumassa hyvää vauhtia, ilmeisesti sen tosiasian edessä, että öljyä ei ehkä olekaan ikusesti ja voihan syynä olla myös kasvavat kulut pitää kasvava populaatio tyytyväisenä. Esim. asiakkaalla, jolle työskentelen, Saudi työntekijät ovat opiskelleet ulkomaisissa yliopistoissa tohtoriksikin asti.
Takaisin expateihin, löysin Yahoosta sähköpostiryhmän (expatsinsaudiarabia), jossa expatit jakavat kokemuksia yms. hyödyllistä. Tätä kautta onnistuin löytämään Ryiadh Road Runners ryhmän, joka harrastaa juoksentelua ulkosalla. Tänään olisi ollut 5 mailia kello 7:ltä (väliin jäi, sorry!). Heitin sinne listalle sulkapallo koukun, ei satoa -ainakaan vielä, toivotaan toivotaan.

Hotellielämässä on puolensa ja sitten on puolensa.
Hyvää on se, että siivouksesta ja ruuan laitosta ja muista arkipäivän pakollisita askareista huolehditaan puolestasi. Kieltämättä hotellin virkistäytymistilatkin ovat toimivat: punttisali (eiilen 6 km juoksumatolla keskinopeudella 9,7 km/h), höyrysauna, hieroja ja parturi.
Huonoa on se, että hikinen t-paita haisee melko pahalle pienessä huoneessa... , tietyn ajan jälkeen seinät huoneessa alkavat luultavasti kaatua päälle ja tietysti on kysymys mitä tehdä kaikella sillä arkisista askareista säästyneellä ajalla. (Punttisalillakaan ei voi olla ihan joka päivä, vai voiko?)

Turistielämästä sen verran, että täällä on nyt viikon mittainen uskonnollinen kansallisvapaa (Eid mubarak), mikä tarkoittaa että lähes kaikki Riadissa on kiinni koko viikon ( la - pe).
Tämä taas ei tietenkään koske allekirjoittanut, jolla on nyt loistava tilaisuus omaksua koko projekti ja asiakkaan tapa tehdä businestä -viikossa! Sen saa vieläpä tehdä ihan omassa rauhassa hotellilla (koska toimistokin on kiinni).
Sinnikkäällä Googlaamisella olen löytänyt listan (hyvin lyhyen!) kohteita joihin voi / kannattaa turistin tutustua. Eilen oli ajatuksena käydä kansallismuseossa, mutta se oli siis kiinni (Eid), siispä oli tyytyminen kirjakauppaan. Hankin:
  • Riadin kartta (en ole vielä itseäni siltä löytänyt...)
  • Ryiadh TODAY (2009)
  • First Family (David Baldacci) 449 sivua ajankulua.
  • DVD: National Treasure (Eilen oli elokuvailta!)
Eddy on luvannut selvittää museon mahdollisen aukiolon Eid:n aikana, joten kyllä sinnekin vielä päästään. Lisäksi nähtävyyksien listalla on Riadin eläintarha, kaipa sielläkin pitää käydä vaikka vähän arveluttaa. Zoo on saanut alkunsa kuninkaallisen perheen lahjoina saamista eksoottisista eläimistä (toivottavasti ei kuitenkaan esim. jääkarhua). Sitten on pari varhaisaikaista Riad rauniota, joissa kehotetaan valokuvaamaan! Kuviakin on siis odotettavissa tähän muuten niin puiseen blogiin. Tarjolla olisi myös ns. Chop-Chop square, ja mahdollisuus nähdä mestaus livenä eturivin paikoilta. -Taidan jättää väliin, ei ihan vastaa mun käsitystä kiinnostavasta turistielämyksestä. Länsimainen taas päätyy siellä kuulemma eturiviin, koska teloitettavan häpeää halutaan lisätä sillä, että viimeinen näkymä tähän maailmaan on vääräuskoisen (kauhistunut) naama. Sitten on vielä joukko toinen toistaan ihmeellisempiä ostareita, joista yksi mm. sijaitsee Riadin maisemaa hallitsevassa yli 900m korkeassa pystyyn nostetussa perunankuorijassa. Eli onhan tässä vielä kaiken laista tutkittavaakin.

Sosiaalinen elämä on nyt keskittynyt skypen ympärille (Tainakin hankki web-kameran, mikä oli KIVAA.) Niin ja tulihan mulle kutsu itsenäisyyspäivän vastaanotolle lähetystöön, kiinnostavaa kuulla paljonko suomalaisia täällä on, ja ehkä nähdäkin pari. Työkaverit siis kaikki ovat niissä comboundeissa ja aika moni on lisäksi tuonut perheensä tänne. Iltaelämää tietysti rajoittaa lisäksi vielä tällä vallitseva kuivakausi. Eilen kävin päivällisellä läheisessä ostarissa (onnistuin taas sapumaan paikalle rukousaikaan!). Beef housessa oli "vain perheille" -päivä, kuten ilmeisesti tänäänkin. Näitä uskonnollisia käytäntöjä on mahdotonta ymmärtää, ennen kun ne näkee käytännössä. Hotellinkin aamiaisella Arabi perheet syövät sermien takana, koska siis nainen joutuu raottamaan huntuaan saadakseen ruokaa suuhun. Ostarilla on taas erillinen "vain naisille" alue.

Työviikko siis alkaa huomenna. Silloin voi olla odotettavissa lisää tajunnanvirtaa jännittävistä asioista kuten TOGAF, ITIL ja COBIT. Huomasin nimittäin, että niistä kirjoittaminen auttaa myös selvittämään omia ajatuksia (vaikkei se kyllä tuotoksesta ihan aina heti näy, mutta kaikkea ei voi tälle julkiselle palstalle suoltaa).

Nyt punttikselle tekemään lihashuoltoa eilisen juoksuajan jäkeen.

keskiviikko 25. marraskuuta 2009

TOGAF vs PM

Kuten eilen tuli luvattua laitan tähän vähän tajunnanvirtaa TOGAF:in ADM:n ja pitkälle jalostetun projektinhallinnan yhteensovittamisesta.

(Nyt on hyvä hetki lopettaa tämän postin lukeminen, jos odottaa kuulumisia. Tämä on sitä mitä mä teen työkseni, ei kuulumisia tänään, sorry! Huomenna jo voikin sitten olla jotain tosi jännää...)

Niille sinnikkäille ketkä vielä jatkavat (palkkamme tulevat tod. näk. samalta tililtä) ensin vähän orientoivaa johdattelua.
TOGAF (The Open Group Architecture Framework) on yritysarkkitehtuuri viitekehys, jonka ytimessä on arkkitehtuurin kehitysmetodi - ADM. ADM:ssä on kuvattu 8 askeleen iteraatio, miten liiketoiminnan keksimästä kehitystarpeesta on jalostettu neljä erilaista arkkitehtuuria ja valvottu arkkitehtuurien rakentaminen ratkaisuksi ja luonnollisesti dokumentoitu arkkitehtuuri ratkaisun tuotantoon siirron jälkeen.
- Kaikki projektipäälliköintiä työkseen tekevät ehkä jo huomasivatkin, että tässä on liittymiä PM:äään... kyllä, ei, ehkä?

Projektin hallinnan kannalta, IT-palvelun hankintaprojekti luultavimmin alkaa liiketoimintalähtöisestä tarpeesta (saada lisää IT-palveluja) tehdä parempaa tulosta. (Kyllä/ei/ehkä?) Tässä taitaa olla useampia tapoja keittää kahvia... mielipietiä otetaan vastaa: saappaat jalassa vai ilman?
JOS vastaus edelliseen olisi KYLLÄ, heti kun liiketoimintatarve on todettu IT-hankinnan arvoiseksi, käynnistyisi projektissa vaihe, jossa kirjataan vaatimukset IT-hankinnalle. Kunnollisten työkalujen puutteessa on voitu jopa kehittää dokumentti tms. pohjia joihin vaatimukset kirjataan. Periaatteessa organisaation voisi olla järkevää jatkaa tätä projektia, kunnes IT-hankinta on ongelmitta toimitettu ja käyttöönotettu. (Tämähän on arkipäivää tällä teollisuudenalalla). Käyttöönoton jälkeen pallo siirtyykin sitten ITIL-prosessien syövereihin, näistä voin kertoilla sitten kun haluan olla todella puuduttava.
Minkä suurempi organisaatio(ja minkä enemmän kokemusta sillä on IT-hankinnoista) sen todennäköisemmin se on jo ehtinyt kehittää varsin toimivan projektityön hallinta / kontrollointi menetelmistön. Ollaan voitu jopa perustaa projektitoimisto, josta projektitoimintaa ohjataan.

Nyt kun yritysarkkitehtuuria lähdetään rakentamaan em. organisaatioon, kohdataan varsin kiintoisia haasteita. Projektitoimisto esm. voi tuntea asemansa uhatuksi, jne. Yritysarkkitehtuurin kehittämisen kannalta kehittynyt projekti / hakekulttuuri on kuitenkin siunaus. Sehän tarkoittaa, että organisaatiossa on jo opittu työskentelemään kurinalaisesti. Mikä ON hyvä asia.

Hankinnan alun vaiheisiin TOGAF iteraation vaiheet A - D tuovat arvokasta SISÄLTÖÄ, projektin hallinnon huolehtiessa AIKATAULUSTA ja HALLINNOSTA. Eli osapuolet TÄYDENTÄVÄT toisiaan saumattomasti.
TOGAF:n näkökulmasta:
vaihe A, antaa työkalut tehdä tietoon (Baseline) perustuvat kriteerit tehdä go / no go päätös hankinnalle.
Vaiheissa B - D voidaan iteroida, kunnes vaatimukset on kasattu. (Target arkkitehtuurin määrittelemiseksi voidaan käynnistää OMA projekti.)
Vaiheissa E - F muodostetaan ratkaisun rakennuspalikoista projekteja, TOGAF auttaa siis projektinhallintaa määrittelemään sisällöllisesti mielekkään kokoisia projekteja!
Vaiheessa G TOGAF auttaa valvomaan projektin pysymistä sisällöllisesti (arkkitehtuuri) oikeilla raiteilla ja tukee taas näin projektinhallintaa varmistamaa, että tilaus tuli toimitetuksi eikä vain projektin päivät käytetyksi.
Vaiheessa H jutellaan ITIL kavereiden kanssa ja päivitetään Target arkkitehtuuri Baselineksi.

Tästähän voikin sitten seuraava iteraatio / liiketoiminnan kehittämisen tarve jatkaa. Tässä kohtaa on hyvä havaita että näinä on voinut käydä jo edellä kuvatun projektin/hankeen ollessa vielä kesken. Toisen projektin käynnistyessä, jos kaikki huomio on projekteissa, voi käydä niinkin, että kaksi samanaikaisesti pyörivää projektia päätyvät konfliktiin jos huomio on VAIN PROJEKTIN hallinnassa. Yritysarkkitehtuuri tuo tähän arkkitehtuurin näkyvyyden yli projektien, yritysarkkitehtuurissa kun katsellaan maisemia.

Tietysti on muistettava, että TOGAF ei ole oikotie onneen, vaan työkalu. (Työkaluillahan on joskus yhtä helppoa rikkoa, kuin rakentaa) Työkalujen käytössä on aina muistettava noudattaa turvallisuus määräyksiä (Älä laita sormia pyörivään terään!).

Niille tosi sinnikkäille, jotka luitte tänne asti: Miettikää ja kommentoikaa!

Kiitos

tiistai 24. marraskuuta 2009

Tiistai eli torstai

Päivän kohokohdat:

  • Aamupala
  • Töissä
  • Kaupassa
Huh! Tämän blogin lukeminen alkaa olla yhtä jännittävää kuin lumen sulamisen seuraaminen. No ei ole pakko jatkaa...

Aamupala

Hotellilla, kova nälkä, joka lähti (ei kiitos munakasmiehelle). Sen sijaan kokeilin couscous tyyppistä seosta, joka osoittautui maistuvaksi ja ravitsevaksi. Vihreetä teetä, kahvia ja taatelikääre. Nami nami (jokohan se lumi alkaa olla sulanu...)

Töissä

Taisin tänään kulkea ensimmäistä kertaa silmät auki töihin. Huomasin nimittäin, että teen töitä melkoisessa linnoituksessa... Eddy jättää minut tarkastuspiste 1:lle, koska hänellä ei ole pääsyä alueelle. Aluetta suojaa ulkoapäin toisiinsa kahlehditut betoniporsaat noin 5m päässä aluetta ympäröivästä betonimuurista. Tarkistuspisteessä 1 tarkastetaan kulkulupa ja passi. Näillä pääsee tarkastuspisteelle 2. Siellä tehdään lentokenttä tyylinen turvatarkastus (ei nesteitä jne). Tarkastuspisteiden välisellä alueella istuu vartija raskaan kk:n takana, eikä hymyile.

Konttori on sitten ihan tyypillinen konsulttihalli istumapaikkoja rivissä, ilmastointi on hyvä. Onneksi on se puku, takki on ihan tarpeeseen. Verkkoyhteydet, varsinkin sähköposti, toimii pätkittäin (noin 3*päivässä). No eipä se mikään ensisijainen työväline olekaan, saapahan keskittyä tekemiseen rauhassa. Työn scope alkaa vähitellen hahmottua, mikä on hyvä ja voi tuoda omia näkemyksiä projektiin jo alkuvaiheessa, mikä on erittäin hyvä. (Huomenna havaintoja togaf:sta ja pitkälle viedyn projektinhallintamallin yhdistämisestä...)
Toivottavasti ei mennyt nyt kenenkään yöunet, kun ei malta odottaa.

Kaupassa

Tänään sitten oli pakottava tarve lähteä hakemaan välttämättömyystarvikkeita läheiseltä ostarilta. Kuinka ollakaan tietysti ostaria kohti patikoidessani ilmoille kajahti rukouskutsu. Tämän seurauksena koko ostari päsähti kiinni. Siinä sitä sitten tarvottiin ympäri ostaria ja arvioitiin paikallisen naiskauneuden seksikkyyttä. Muotihan täällä on todella rohkeaa, kai.
Supermarketti ei paljoa sitten eronnut supermarketeista missään muualla. Hämmästyttävää oli ehkä havaita että tälläkin on tuoretta kalaa myynnissä. Lähimpään avoveteenhän taitaa olla matkaa vaivaiset 400+ km. Puolikkaat karitsan ruhot taas saivat kaiholla muistelemaan rosvopaistikarkeloita.

No niin taitaa olla jo maalikin kuivunut seinällä, joten jännittäkääpä huomiseen!

PS. Jos ihmettelit otsikkoa niin kertauksena vielä: tällähän tope on viikonloppu, eli lasu. Tästä pitäisi pystyä muodostamaan yhtälö, jonka tuloksena on otsikko.

maanantai 23. marraskuuta 2009

Riadissa sataa

Niinhän siinä sitten kävi, että sateet löysivät tiensä tännekin! Tänään töihin mennessä ripsutteli ihan rehellistä vettä. Seurauksena sateesta oli kaaos liikenteessä. En kyllä välttämättä huomannut merkittävää eroa liikenteessä sunnuntaina tai tänään?
Liikenne nyt vaan on melko kaoottista, huolimatta 4-kaistaisista teistä, jotka halkovat kaupunkia. Autoja on paljon ja keskinopeus on noin 100km/h (siis Eddy the Driverillä). Asenne liikenteessä on: "minä haluan tonne ja menen sinne nyt, muut mukautukoon siihen! Tällaisia autoilijoita kun on 4 kaistalla 6 autoa rinnan, ei ihme jos torvet soi, valot vilkkuu ja pelti kolisee.
Käytäntö täällä on mennä autolla ihan joka paikkaan (Amerikan malliin). Jopa pankkiautomaatit ovat drive-in. Hotellia vastapäätä olevaan ostosparatiisiin ei ole jalankulkua, joten sinne patikoidaan henkensä kaupalla tien yli ja parkkipaikkojen poikki, tai tilataan Eddy kuskaamaan. (Matkaa sinne on siis max. 500m!)

Ulkosalla lenkkeilystä on turha edes haaveilla, ajorata kun ei oikein houkuta kiihdytyskilpailuun paikallisten kuskien kanssa. Onneksi hotellissa on gym, kun vielä ehtisi sinne pistäytymään...

Ruoka on ollut tosi mahtavaa! Hotellin aamiaisella innokas munakkaan paistaja odottaa sormet syyhyten mitä munakasta saisi tänään olla, muutenkin aamiainen on varsin samanlainen kuin missä tahansa hotellissa missä tahansa maassa. No onneksi, sitten töissä lounaaksi suositaan Pizza-Hut, Sub-Way linjaa. Joten Arabian keittiön herkkuja en ole vielä edes haistanut. Tilanne muuttunee, kunhan ministeriön kanttiin aukeaa, pyhäpäivien jälkeen.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Täällä Riad kuuleeko Helsinki

13 tuntia lentämistä ja levoton yö takana, mutta täällä sitä nyt sitten ihka oikeesti ollaan! Matkasta ei oikeestaan ole sen kummempaa kerrottavaa, kaikki pitkiä lentoja harrastaneet kyllä tietävät mitä se on. Voisi oikeestaan sanoa, että kaikki meni niin mukavasti kun mennä voi.

Enpä ole aikoihin Heathrowssa käynyt ja kyllä on paikka paisunut, konetta vaihdettiin yhden bussin ja yhden lentokenttämetron vauhdittamina.

Imigraatio sujui paljon ennakko pelottelua joustavammin. Sormenjäljet ja kuva rekisteriin ja leimat passiin.

Hotelli on tosiaankin hieno. Mikä parasta, internet yhteys on ilmainen ja riittävän nopea.

Pää on jokseenkin takkuinen joten tästä tulee nyt tällainen sähkösanomatyylinen posti. Eli perillä ollaan ja kaikki hyvin. Skypekin toimii, kokeiltiin just Tainan kanssa.

Hei hei.

lauantai 21. marraskuuta 2009

Lähtöpäivä!

Nyt se on sitten koittanut: LÄHTÖ.
Tässä pari lainausta saapumisohjeista fiilisteltäväksi:

"Here in Riyadh the whether during the day is alway sunny and blue sky, temperature around 32 degrees Celcius at noon but it drops to 22 degrees around 6pm and to 18 deg at 12 midnight.

Bring adequate worm clothing as the drop in temperature weakens the immune system and you can easily catch a cold."

OK! laitanpa sitten välihousut mukaan...

"The hotel I booked you in is quite nice (Mercure), accross the road (2 minutes walk) there is a great huge shopping centre, one of the biggest in town, lovely food court,...

A driver will pick you up from the airport. His name is Eddy (he is black African), he speak good english and he is very reliable and professional.
He will hold a board with your name on it.

He will take you to the Hotel and pick you up in the morning at 12pm (hopefully you would have had some rest after a long flight) to come to the office at NIC."


Hyvin pitävät huolta. Mukava on lähteä ja jouluna tullaan käymään Suomessa.

Seuraavaksi: täällä Riad kuuleko Helsinki...

torstai 19. marraskuuta 2009

Täällä Sielä -töissä

Nyt on sitten kaksi työpäivää takana Saudeihin -Suomessa. Täytyy myöntää, että projekti vaikuttaa aidosti kiinnostalvalta, edes ilman vahaa itse suggestiota. Tosin kaipa tässä on vähän jäävi arvioimaan.
Kiinnostavaa havaita kuinka maailma todellakin on niin pieni paikka, että samat IT ismit ovat hoteinta hottia ympäriinsä. On myös jännää nähdä kuinka kirjaimellisesti siellä yleiset linjaukset otetaan. Jos viisumi prosessista voi mitään päätellä, niin pelottavan kirjaimelliseti.

Ei niin tietoteknisille ystäville tässä vaiheessa varoituksen sana. Voi olla, että tännekin hiipii ajatuksia sellaisita asioista, kuin TOGAF, FEAF, COBIT, ITIL jne. Ne nyt vaan tällä hetkellä tunutuvat kiinnostavilta. TOGAF on osoittautumassa samalla tavalla kotoisaksi EA viitekehykseksi, kuin java tuntui loogiselta ohjelmointikieleltä ensimmäisiä java ohjelmia jdk 1.0:lla koodaillessa, useamman ei niin loogisen ohjelmointikielen jälkeen. Suosittelen asiasta kiinnostuneita tutustumaan TOGAF:iin. (TÄÄLLÄ). Lupaan sisällyttää varoituksen tästä sisällöstä jatkossa jo otsikkoon, että voitte jättää väliin tai käyttää vahvana unilääkkeenä.

Kauan odotettu viisumi on nyt myös saapunut, joten lähdön hetki todellakin lähestyy. Huomenna selviää aikataulu ja lennot. Helpottavaa havaita, ettei tästä blogi-harjoituksesta sittenkään tule välttämättä ihan torsoa.

Hyvä yötä, Markku (Suomessa).

maanantai 16. marraskuuta 2009

Tähän mennessä tapahtunut

Tämän blogin avaamisen motiivina on työmatkakomennus Saudi-Arabiaan. Tarkoitus ei ole jakaa tietoa tai ohjeita Saudeihin aikoville, koska kirjoittajalla ei niitä (tietoa, ohjeita) ole. Ajatuksena on tarjota ystäville ja muille tirkistelyn haluisille mahdollisuus seurata arkea ja juhlaa Riadissa, kun sinne on päästy.

Tähän mennessä on ehtinyt tapahtua seuraavaa:

1. Kiinnostava työmahdollisuus aukeaa edustamani korporaation Riadin toimipisteessä.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun korporaatiossa tällaista tapahtuu, joten lähetin CV:ni, en niin suurin odotuksin. Sekään ei ole ensimmäinen kerta, että kohdemaassa ollaan halukkaita ostamaan asiantuntijuutta. Mutta sen sijaan ensimmäistä kertaa päästään yhteisymmärrykseen myös kaupallisista ehdoista korporaation yhtiöiden välillä.

Tyypillistä on myös se, että matkaan pitäisi lähteä heti.
2. Viisumi. Saudi-Arabiaan ei turistimatkoja tehdä, koska sinne ei myönnetä turisti- viisumeita, eikä maahan pääse ilman viisumia. Saudi Konsulaatti Suomessa ei myöskään viisumihakemuksia käsittele, vaan hakemukset lähetetään Tukholmaan.

Viisumihakemuksen muodostaa melkoinen nivaska dokumentteja, ja lisäksi käytössä on web-palvelu, jolla pitäisi varata viisumin numero, ennen papereiden lähettämistä. Hakemukseen kuuluvat: kutsukirje Saudi-Arabiasta tässä dokumentissa kuulemma kerrotaan kuka on tulossa ja mitä tekemään. Ainoa tunnistettava teksti kutsussa on hakijan nimi, joka on kirjoitettu latinalaisin aakkosin, loppu tekstistä on erivärisiä ornamentteja, jotka eivät Arabiaa taitamattomalle aukea. Lähettävän (Suomi) maan kauppakamarin leimaama ja allekirjoittama takuutodistus; leimoja -kyllä, Suomessa. Viisumihakemus, jossa hakija mm. allekirjoittaa ymmärtävänsä olevansa Saudi-Arabiassa paikallisen lainsäädännön alainen; Ymmärtää, että alkoholin käyttö ja maahantuominen on rikollista; Ymmärtää että huumeiden kassa läträämisestä seuraa kuolema jne.

Viisuminumero tulisi siis varata etukäteen web-palvelusta, joka ei kuitenkaan suostu hakijan valokuvaa lataamaan, sinnikkäästä yrittämisestä ja selaimen security asetusten murtamisesta huolimatta. Matkatoimiston suosiollisella avustuksella (korvausta vastaan) tämä ensimmäinen este kuitenkin saadaan kierretyksi. Älkää kysykö miten!

Hakemuksen lähdettyä Tukholmasta kantautuu tyytymätöntä murinaa: kutsukirjeessä on virheellisesti Arabian Tukholman lähetystön osoite, kun siinä pitäisi olla kaupungin nimi. Tämän asian selittelemiseen saadaan helposti kulumaan useampi viikko, koska kutsukirje tulee tietojärjestelmästä, johon syötetään kutsuttavan kotimaa ja järjestelmä sitten täydentää minne kutsu osoitetaan -liiankin täsmällisesti. Melkoinen patti.

Saudi-Arabian toimistostamme saatiin eilen uusi versio kutsukirjeestä, joka on nyt lähetty suurin odotuksin Tukholmaan. Älkääkä kysykö mitä järjestelmälle piti tehdä, että kutsua saatiin muutetuksi. Toivoa sopii, että seuraavan suomalaisen hakiessa viisumia järjestelmä on kunnossa (ja perhekin pääsee paikanpäällä käymään).
3. Läksiäiset I pidettiin, heti kun tieto korporaatiosopimuksesta tuli. KIITOS KAIKILLE mukana olleille. Yllätys onnistui! Odotin juhlia lauantaina ja ne olivatkin perjantaina. (Vielä ei ole varmuutta ehditäänkö pitää toisetkin, kysykää Tainalta).
4. Puku. Riadissa ollaan kuulemma melkoisen formaaleja buisness-pukeutumisessa. Niinpä konsultoin Stock Mann pukeutumisneuvojaa työvaatteiden suhteen. Tämän tuloksena omistan nyt Bossin puvun, kauluspaitoja, solmioita ja uusia MädDog boxereita! Myös vanhan pikkutakin hihat lyhenivät noin 5 cm, on fiksumpi niin.
5. Rokotukset. Polio ja hepatiitti A. Auts. (Ei possunuha piikkiä, ei ole mikään syy etuilla jonossa, ettei ole vuorollaan maassa. Kiitos julkinen terveydenhuolto.)


Nyt odotukset ovat korkealla, että vielä ennen tämän viikon loppua lähtee lentskari Lontoon kautta kohti Riadia ja kyydissä olisi Arabian Markku ja seikkailu voisi lopultakin alkaa.

Lukijat