Uskon asiaa

Maassa jossa uskonto on arjessa vahvasti läsnä tulee väistämättä miettineeksi uskonnon merkitystä omassa ja elämässä yleensä. Ensimmäinen uskonnollinen kriisini  tuli jo viisumihakemusta täyttäessä. Hakemuksessa nimittäin on kohta jossa kysytään hakijan uskonto.
Toisaalta kaikissa viisuminhakemisohjeissa kerrotaan ainoan oikean vastauksen olevan kristitty toisaalta en kuuluu kirkkoon, mutta voinko väittää olevani kristitty? Mitä yleensäkin tarkoittaa "kristitty", tarkoittaako se elämistä ns. kristittyjen arvojen mukaisesti: 10 käskyä jne vai mitä? Mielestäni elän niiden toista ihmistä kunnioittavien oppien mukaisesti joita voisi kristityiksikin arvoiksi sanoa, enkä kiistä mahdollisuutta suuremman voiman olemassaolosta -näillä kriteereillä voin siis sanoa olevani kristitty.Tosin näiden väljien kriteerien mukaan uskontoni voisi periaatteessa määritellä moneksi muuksikin...
Täällä olla Muslimi tarkoittaa jokapäiväistä hartauden harjoittamista, tässä esim. tämän päivän rukousajat:
Fajir 5:00
Auringon nousu: 6:22
Dhuhr: 11:44
Asr: 14:44
Maghrib: 17:05
Isha: 18:35
Tämä tarkoittaa sitä, että mm. kauppojen aukioloajat noudattavat tätä aikataulua, niin että em. aikojen jälkeen kaikki on ½tuntia kiinni. Melko konkreettista uskonnollisuutta siis.

Uskonnot ovat oivallinen vallankäytön väline. Toisaalta ne tuovat lohtua epätoivoisille massoille, jotka joutuvat raatamaan joskus epäinhimillisissäkin oloissa vailla toivoa paremmasta tällä maan päällä. Lohtua uskonto suo myös levottomilli mielille, jotka etsivät merkitystä tai sisältöä elämäänsä tarjoamalla valmiiksi suunnitellun polun valoon ja  autuuteen.
Vallankäyttäjille uskonto taas tarjoaa loistavan instrumentin säätää mitä uskomattomimpia lakeja "Herran nimeen", käydä sotia ja harjoittaa julmuutta "vääräuskoisia" vastaan. Toisinajattelijatkin on helppo leimata vääräoppisiksi.  Myös eriarvoisuus on seurausta suuremmasta suunnitelmasta, jota me pienet ihmiset emme ymmärrä, joka joka tapauksessa korjaantuu viimeisellä tuomiolla, kunhan nöyrästi teemme oman osuutemme.

Kysymys kuuluu missä on se ihmisyyden kunnioitus ja tasa-arvoisuus, jotka kuitenkin löytyvät valtauskontojen ytimestä? Inhimillinen ahneus on kaiketi ihmisessä yhtä syvässä, kuin pyrkimys parempaan on helposti hyväksyttävä tavoite.

Rauhaa ystävät rauhaa.