Niin se vierähti ikimuistoisen stereotyyppinen joulu Helsingissä. Pakkasta ja lunta riitti koko jouluksi, mikä oli oikein mukavaa - Oikeesti! Pääsin kotona heti lumitöihinkin.
Uusivuosikin vaihtui perinteisellä kaavalla. Tosin tinassa oltiin ihan vaan ilman valamisia, sen sijaan ennustuksia laadittiin ja tulevaa nähtiin kyllä muuten! Oliskohan mulle ennustettu matkoja.... en muista.
Tällä kertaa lensikin sitten Istanbulin kautta, joka lentojen pituuksissa mitattuna on suorin vaihtoehto 2* kolmen tunnin hyppy. Välissä vaan joutuu käkkimään neljä tuntia Atatyrkin lentokentällä, mitä tuskaa Turkkilainen transit tehokkuus kyllä osaltaan vähentää varsin tehokkaasti. Lentokenttä oli kyllä muutenkin hieno, jos en olisi etsinyt ensimmäiseksi porttia, joka sijaitsi "kellarissa" turvatarkastus muurin takana. Jäin sinne sitten jumiin, kunnes kone lähti. Muistakaa tämä, jos Istanbulin koneenne lähtee porteilta 3xx, sinne ei kannata nahkkiutu ennen boardingia! Siellä ei ole kun yksi pieni kuppila. Aika tulee taatusti pitkäksi.
Nyt kaikki ensimmäisen kerran logistiikka ongelmat ovat kaukainen muisto vain:
- Koneet olivat ajoissa
- Matkalaukut tulivat perille
- Imigraatio sujui jouhevasti (tosin muuan suomalainen heimoveli vietiin takahuoneeseen...)
- Hotellilla oli huone, jossa kirjoituspöytä valmiina ja verkkokin toimii.
- Toimistolla parasta on tietysti lounas
Edellisen reissun sateetkin ovat hellittäneet. Nyt on vaan kylmä (+13 asetetta) auringon laskettua.
Sulkapalloileville kavereille varoitukseksi: olen menossa Riyadh Shutler Clubiin pelaamaan 3 * viikossa sulkapalloa Filippiiniläisten kanssa!
Kannattaa harjoitella sieläkin tiukasti.
Tässä vähän tulevaa tyylinäytettä, palattuani.
lauantai 2. tammikuuta 2010
Tilaa:
Kommentit (Atom)